Viime viikonloppuna oli ohjelmassa sm-sprintti mikkelissä ja erikoispitkä anttolassa. Urooista oli mukana saari, jakke, kp, holmberi, pöyhöne, kellahti ja hegu. Viikko ennen kisoja ilmassa oli pientä hämmennystä koska kelläkään ei ollut mitään hajua mihin majoittua. Kaikki muut olivat jo saaneet varattua itselleen kyydin ja majoituksen kun kellahti rupesi vasta pari päivää ennen kisoja ihmettelemään näitä. Kaikki järjestyi, majoituksiin päästiin ilman probleemia. Kuitenkin eräs hiisi eksyi tuttuun tyyliin savon savottaan jossa navogaattori opasti traktoripolkuja. Audi oli kovalla koetuksella mutta selvisi kuskineen perille.
   Sitten itse sprinntikisapäivään, huonosti nukutun yön jälkeen oli peltomäen mökissä maittava aamiainen. Kisapaikalle löydettyämme oli pientä jännistystä aistittavissa. Sprintin karsinta sujui kaikilta odotetusti paitsi kaanaan kanuuna kp seppäseltä, hän otti aivan liia rennosti ja tuloksena putoaminen b finaaliin. Karsinta maasto oli helppo. Karsinan jälkeen seurasi muutama tunnin paussi. Porukka kävi syömässä ja lataili paukkuja iltapäivän koitokseen.
    Päivän kovimmasta uroon suorituksesta vastasi tsaari 9. sijallaan tasokkaassa H18sarjasa. Hän sai ainoana plaketin uroskista. Tähän väliin pakko myös muistaa hyvin suoriutuneita naaraita. Elli peltomäki otti pronssia ja tuija kuusela oli 4 samassa D20sarjassa. Takaisin uroksien suorituksiin. Jakke oli hyvässä vireessä finaalissa joka riitti 12.sijaan. Mies harmitteli maalissa juoksuvauhdin puutetta, mutta syke oli kuulemma noussut 205 eli kyllä äijä oli painanut kovaa menemään mikkelin kaduilla. Karpaasi oli 23,tossu kulki mutta virheiltä ei vältytty. Olihan se ihan kohtalainen suoritus kun miehellä oli 1sprinttitreeni alla koko keväältä. Pöyhönen paineli sijalle 21. tasaista suorittamista ja loppusuoran nopein aika. Holmberi iski sijalle 28. Pientä härväämistä koko matkan ja peli oli menetetty hyvän alun jälkeen. Kp oli b finaalin 7.Hegu ei kisaillut sprinttiä vaan valmistautui jo erikoispitkiin mitalin kiilto silmissä. Tavoitteenaan oli sm kulta, eihän anttolaan asti muuten kannata lähteä. Ei muutakun syömään ja lepäämään. Illalla paisteltiin makkaraa pyhän jakarirituaalin jälkeen. Aluksi ongittiin jakari pois järvestä, sitten se lyötiin keskeelle nuotioo ja tuikattiin nuotio tulille. Hehkuvana se kannettiin kuninkaallisesti järveen. Vielä oli intoa lähteä iltalenkille niin käytiin soutamassa ympäri järveä.
     Seuraavana aamuna piti tankata paljon että jaksaa erikoispitkällä. ---> peltomäkien mökkiin että hommasta tulisi jotakin. Kp oli kipeän oloinen ja vetäytyi päivän kisasta. Oli virhe lähteä juoksemaan b-finaalia.  Mökeiltä päästiin lähtemään hyvissä ajoin. Kun kisapaikka läheni alkoi maastokin muuttua ja jännitys kasvoi ainakin yhtä isoksi kuin mäet joita maisemissa näkyi. Kisassa oli yhteislähdöt. Oli neuvottu ettei kannata kauheesti verytellä ennen kisaa. Aukasu veto täyty kuitenkin tehdä ja se sopi paremmin kuin hyvi k-pisteelle mennessä. Siinä vaiheessa kisaa vielä johdettiin. Koko kisa oli lähinnä letka juoksuu. Alkulenkillä oli hajontaa ja kartanvaihdossa joku huuteli et viiden sakissa ollaan. Juoksu tuntu vähän raskaalta mut kun peesissä oli niin ei voinu pudotakkaa ja tiesi mikä oli tilanne. Noin puolessa välissä oli siirrytty kärkeen, eikä kauaa kun alko puuskutus kuulua takaa. Sieltä otti ennakkoon koviksi povatut raitanen ja ahola kiinni vetäen 5miehen letkaa. Ei muutakun itte letkan jatkoks sinnittelemään hyvistä sijotuksista. Muutama kilometri ennen maalia karpaasi hyyty ja oli pakko antaa periksi. Takaa tuli kahden miehen letka johon oli pakko pystyä runttaamaan peesiin. Siinä vaiheessa olin tietonen että ekasta henkilökohtasesta plaketista tapellaa. Toka vikalta repäsin vaikeekulkusella mutta toinen pysty seuraa ja tuli loppusuoralla ohi. Maalissa onniteltiin 9.sijasta. Muista karhuista saarella oli ollu kulkupäivä. Vitos sija et paukahti. Pöyhöne ja holmberi tuli melkeen perä kanaa maaliin sijotuksilla 19 ja 20. Kovista tavotteista huolimatta hegulta loppu geelit keske. Ei jaksanu kiertää enään viimista kilsan lenkkiä. Jakke ei ollut saanut sykettä ennalleen edellispäivän kovasta suorituksesta vaan joutui jättämään leikin kesken toisen alkulenkin jälkeen. Jälleen täytyy nostaa hattua kovalle naaraskarhulle ellille joka juoksi hopealle. Palkinto seremonioiden jälkeen lähdettiin kohti kotia.


KP Karsinta
KP B-finaali
Lisää kuvia
-Karpaasi

Jos ny pientä raporttia jaksas vääntää viikonloppuna vietetystä kivasta tuolla Ruottinmaalla. Taidettin ekan kerran meikäläisen aikana saada täysin RasKalainen ja Uroskarhuja täynnä oleva miehistö jalkeille! Ihan parhaalla miehistöllä ei taidettu olla liikkeellä ku meikäkin sinne oli mahtunu.. Yks odotti italialaista, yhelle ollu menny maili perille ja ainaki yhellä oli vissii parempaa tekemistä. Mutta sanotaan ny et parhaalla mahollisella startattiin lauantai-iltana Ruottin pimeytee.
Eetu hoiteli avauksen ihan mallikkaasti ja sija oli lähellä kokonaistavotetta eli 200 joukkoa. Riku ja Heikki sai tehtyä joitakin virheitä mutta ei mitään katastrofia ja Akin oli hyvä tähdätä pitkänyön putkipätkälle hilaamaan selkiä kiinni. Eihä sekää ny ihan menny ko strömsöössä mut sija pysy samoissa kun lähtiessä ja bingorastilleki oltii tultu sukkana. Sunden ollessa mettässä oli selvää että ku saadaa SuSe pidettyy takana ja hyväksytty suoritus, viedään Satakunnan mestaruus, Hiisin poppoot oli hylätty. Akin jälkeen siis oltiin jo SuSen edellä mutta Sunden kartottaessa ruottalaista mettää urakalla ja oli siellä juomapaikalla jotai tajunmenetystäki tullu, Suse kiilas taas karkuun. Petja ja allekirjottanut venaili hermona Sundee mettästä ja taisin siinä pistää Petjan vähä verryttelemäänki. Petja hoiteli osuutta tuttuun tyyliinsä: alussa vauhti noin kymmentä/kilsa ja sitte lähti sujuu, peruskomia veto. Ite pääsin sitte lyhkäselle putkelle ja siinä alkuviitotuksella yritin kyttäillä onko muita samaan suuntaa meneviä, mutta siinä sitte nähny ku menemää vaa. Yllättäen ykköne löyty sukkana mutta se taiski sekottaa miehen pään ja lyhkäsellä kakkosvälillä meinaski sitte mennä puurot ja vellit ihan sekasin. Mut onneks siinä sitte sai keräiltyy ittensä suht läheltä kakkosta ja neloselta eteenpäin sai jo keskityttyä suunnistukseen ja alko homma pelaan. Juoksu nyt oli mitä oli, mut lopun sujuvalla suunnistuksella sija tais nousta yhellä ku sain jätettyä paremmalla valinnalla vikalle kaks joukkuetta taakse. Olin luvannu tirvasta kellahtelaista jos se ei o puomilla ku tuun ja siinä melkei jo tarvi hermostuu ku äijää näkyny misää ko otin kartasta kii. Sieltähä se samatie jo pölähtiki eikä sitte tarvinnu toteuttaa lupausta. Karpaasilla oli lyöny aivot tyhjää ku oli kattonu et tuun mut ei ollu sit heti tullukkaa puomille... Kellahti oli hyvässä vauhdissa mutta ei sitten ihan koko matkaa suunnistus pysyny hanskassa mutta ei mitään katastrofia ja SuSeki oli ohitettu hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Tai tässä tapauksessa vaihto oli kerenny just menee kiinni ja Antti ja Jarkko olivat jo molemmat metäsä(muistaakseni). Taas oltii hyvin kiinni parhaan satakuntalaisen tittelissä ja siinä Hegun kanssa jo oltiin varmoja hommasta. Mutta eihän siellä Antillakaa iha puikkoisii menny ja Susen ukko siinä jo livahti maalii eikä Anttia näkyny. Tulihan se sieltä mut aikaero oli kutistunu pahaenteisesti(varsinkin kun olin kattonu et johdettiin vartilla ku todellisuudessa eroa oli kymmenee minsaa enempi). Jarkkoon oli silti kova luotto ja oliha se ÄIJÄ ja huiteli uroskarhujen parhaan suorituksen ankkurina! Komia suoritus ja SuSe jäi taakse!!
Kokonaisuudessaan joukkueen suoritus oli nuorelta porukalta vähintäänkin kohtalainen ja omasta mielestäni ihan mallikaasti loppupeleissä siitä suoriuduttiin. Sijakin oli melkeen tavotteessa eli 205, eikä jääty kahensadan joukosta ku 13 minsaa, mikä kyllä oltais saatu moneen kertaan sieltä pois. Mut ens kerralla jäi taas tavoteltavaa. Ja niijuu, Hegulle täydet pisteet mananeekerin hommien hoitamisesta!!

http://2013.10mila.se/

205	179	Rastikarhut 1						972:08	332:58(erokärkee)
	(1)	Eetu Holmberg	98:06	207	24:41			98:06
	(2)	Riku Koivusalo	66:36	218	22:42			164:42
	(3)	Heikki Haapakoski	113:32	202	40:49			278:14
	(4)	Aki Saari	143:48	234	49:21			422:02
	(5)	Ville Sundelin	110:38	296	54:00			532:40
	(6)	Petja Pöyhönen	80:13	160	26:02			612:53
	(7)	Tuomas Mikkola	68:04	251	32:48			680:57
	(8)	Hermanni Willman	98:50	143	32:31			779:47
	(9)	Antti Mäkelä	88:21	285	Omstart			868:21
	(10)	Jarkko Koivumäki	104:00	186	Omstart			884:00

Eiköhä tämä riittäne tästä. Kuvia ei o tähän hätään mut jos ne Petjan kameran kuvat jostain eksys johonki kuvagalleriaa :)

Tumppi

Pilvinen aamupäivä Karhurasteilla, nousen ulos autosta ja näin Zeppäsen ja Lotan järkkäämäs Aarrejahtii, sen jälkeen pitää tottakai ite kokeilla jahti.

Tänään käytiin taistelut uroskarhujen mestaruudesta Kaasmarkun pusikossa ja mahtavalla kalliolla.
Verryttelyn ja yhteiskuvan jälkeen lähdettiin massalähdölla matkaan tuonne arvoitusten metsikköön.

Ensimmäisen välin letkaa veti Petja, jonka jälkeen allekirjoittanut otti ohjat kohti toista rastia.
kolmas rasti löytyi vielä helposti, eikä eroa muihin ollut kertynyt kovinkaan paljoa, mutta sitten lähdettiin
seuraamaan seppäsen vanhempaa veljeä ja sieltähän se virhe sitten tulikin ja k-p & Hermanni pääsi edelle kuittaillen
pieleen menneestä reitinvalinnasta. Rastillakäynnin jälkeen alkoi takaa-ajo joka kuitenkin päättyi melko nopeasti
kaksikon edetessä kalliolla huomattavasti hitaammin kuin allekirjoittanut.
Takaa-ajon päätyttyä edettiin seuraavaa rastia kohti joka osoittautui väliaikarastiksi.
Rastin läheisyyteen oli piiloutunut katsojia ja ajanottomies, jotka hämäsi ainakin allekirjoittanutta sen verran että pientä
epäröintiä pääsi tapahtumaan. Siihen kerääntyi melkein kaikki karhut ennenkuin kaikki sitten huomasi rastin paikan
samaan aikaan jolloin kisattiin ensimmäisestä leimausvuorosta melkeimpä painimalla.

väliajat:
1.Saari 20.40
2.Jarkko 20.43
3.Hermanni 20.46
4.Eetu 20.49
5.K-p 21.27
6.Tuomas 25.45
7.Konsta 25.50
(Petjan aikaa ei ollut ajanottomiehen listassa)


Seuraava väli olikin Pitkä ja reitinvalintaa oli tarjolla runsaasti. Suurin osa päätti lähteä kiertämään tietä pitkin
kun taas Eetu ja Hermanni päätti mennä suoraan ojia ja järven reunaa pitkin. Huhujen mukaan Eetu yritti jopa ylittää järven
uimalla siinä onnistumatta.
Kolmen lyhyen rastivälin jälkeen oli kasassa Kahden kisan ulkopuolisen, Jarkon ja allekirjoittaneen muodostama letka
joka pääsi venymään leimauksessa ja vauhdin kiristyttyä polkuvälillä. Polulla allekirjoittanut otti tavoitteeksi saada
letkan kärki kiinni, jolloin vauhti kiristyi entisestään. Lopulta ennen seuraavaa rastia tapahtui ehkä jopa ratkaiseva
jarkon hyytyminen ja allekirjoittanut pääsi juuri sen verran edelle että Jarkko ei päässyt seuraamaan rastille, jonka
seurauksena Jarkko ei heti löytänyt rastille.
Heti perään Allekirjoittanut etsi kisan ulkopuolella olleiden kanssa väärään paikkaan
laitettua rastia, jolloin Jarkolla oli vielä mahdollisuus nousta taistelemaan voitosta. Allekirjoittaneen onneksi rasti
kuitenkin löytyi ennen kuin Jarkko pääsi kannoille ja kisa olikin sitten viimeistä polkurastia vaille siinä.

Lopputulokset:
1.Saari 42.53
2.Jarkko 44.16
3.K-p 45.40
4.Hermanni
  Eetu 49.20 (jaettu sija)
6.Konsta 55.54
7.Petja 56.03
8.Tuomas 57.13


kisan Ulkopuolella juosseet

1.Niko 42.37
2.Jukkis 43.09















- A.Saari -

UKM ENNAKKO


On taas koittanut aika, jolloin uroskarhujen olisi syytä herätä talviuniltaan ja saapua maailman kolkista kolkoimpaan mittelöimään uroitten mestaruudesta.


Tällä kertaa mestaruudet ratkotaan Kaasmarkussa, kartalla joka on Joel Aholan taattua laatua 90-luvun puolivälistä jolloin osa uroskarhuista ei ollut päästänyt ensimmäistäkään parkaisuaan. Koska tuohon maailman aikaan ei emiteistä ollut tietoakaan, ajattelimme teemaan sopien kaivaa pesän kätköistä kassillisen pihtileimasimia, jotka tällä hetkellä killuvat uroita odotellen Kaasmarkun kankailla. Myös rastiliput saattavat olla samalta vuosikymmeneltä, tai jopa hieman aiemmilta, niiden haalistuneesta värityksestä päätellen.


Kauniina aurinkoisena, mutta hyvin tuulisena lauantai-iltapäivänä vetäisimme nastarimme jalkaan ja lähdimme katsastamaan maaston, kartan ja radan soveltuvuutta uroskarhujen karkeloihin. Alkuun jo hieman huolestuimme, kun kartta piti liian hyvin paikkansa. Onneksi matkan aikana kartan ja maaston yhteys muuttuu sopivaksi UKM –tasoisille kilpailuille. Vihreä oli edelleenkin erittäin vihreää, keltainen ei ehkä ollut keltaista ja valkoinen ei valkoista ainakaan. Mukaan mahtuu tietty pari poikkeusta, jotka vahvistava edellä mainitun säännön.


Kilpailijoiden kannattaa kanssakilpailijoiden turvallisuuden takaamiseksi jättää aseet kotiin, vaikka papanoista päätellen riistaa olisi hyvin tarjolla. Lisäksi ennakkoon tehdyt uimaharjoitukset eivät tule menemään hukkaan, koska saattaa olla, että uroskarhujen uintimestaruus ratkeaa myös suunnistussuorituksen aikana. Tosin uintimestaruuksien kohtaloon voi vaikuttaa myös tulevat hellekelit sekä majavat.


KILPAILUOHJEET:


Kilpailukeskus: Alamäentie 662, karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kisakeskus&srs=EPSG%3A3067&y=6824315&x=234188&lang=fi


Lähtö: Yhteislähtönä kaaoksen vallitessa. Lähtöön matkaan noin 7 minuuttia hölkötellen.


Kartta: On kaikille sama. Mittakaava selviää kartasta, samoin käyräväli.


Leimaus: Pihtileimaus. Kilpailukortit ja kiinnitystarvikkeet saa lähdöstä tai jostain.


Matka: Ehkä 5.3 km (niin sanoo ocad). Rastinviejät saivat koukeroineen ja sivusiirtymineen gps:n näyttämään 7.8 km. Uroskarhut tietysti luovivat suoraviivaisemmin.


Tavoiteaika: No alle tunti reilusti. Rastinviejillä meni 2.00.49. :)


Maali: Löytyy kartalta. Maalista matkaa kilpailukeskukseen noin 7 minuuttia.


Tulokset: Selviää kaiketi. Ensimmäinen maalissa on voittaja, edellyttäen oikeita leimoja.

Tuomarineuvosto: Lahjottavissa, sitä odotellaan ( Anu ja Sanna)



Rastinviejät ja radantekijät, raskaan työn raatajat Anu, Sanna ja Viljami