MINI-ROGAINING Kankaanpäässä 25.10.2008

ELI MIKä?

Rogainingissa eli vaellussuunnistuksessa haetaan muutaman hengen partioin mahdollisimman monta maastossa olevaa rastia aikarajan puitteissa. Rastit on pisteytetty vaikeusasteen (tai kaukaisuuden) mukaan. Tarkoituksena on siis kerätä kasaan mahdollisimman monta pistettä ilman, että aikaraja ylittyy. Kunnon rogaining kestää semmoset 24 tuntia. Me otettiin omalle kunnolle sopivampi haaste, KanSun järjestämä mini-rogaining Kuninkaanlähteellä. Maastossa 25 rastia, kaikki kiertäen matkaa tulisi noin 35km, aikaa koko touhuun 5 tuntia, rastin koodi on sama kuin rastista saatava pistemäärä, aikasakko jokaisesta alkavasta minuutista -10 pistettä. Asia selvä!

EKA TUNTI

Kilpailukeskuksena toimineen laavun ympärillä hääri kisa-aamuna starttia odotellen sekalainen sakki metsään pyrkijöitä. Tunnelma oli suht rauhallinen siihen asti et kartat tuli jakoon – sen jälkeen alkoikin sitte suhina ja hyörintä ja kuumeinen mietintä minne, mitä kautta ja mihin ensin. Oma suunnitelma oli että selkeämpi lenkki idästä ensin (rasti nro 33 tältä lenkiltä hylättiin heti, kun tiedettiin ettei kuitenkaan kaikkia rasteja keritä hakee) ja sitten kattellaan, mitä kello näyttää ja mitä mieltä jalat on. Emitin nollauksen jälkeen rynnättiin heti kärkiletkan peesissä(hyödyntäen loistavaa nollausjonopaikkaa) alamäkeen kohti ekaa rastia. Eka rasti löyty hyvin, ja kakkoselle mennessä pidettiin yllä kovaa spekulointia et ketä menee missäkin, tätä avitti kankaan loistava näkyvyys ja suora, pitkä tiepätkä. Matkan ainoa pummi tuli heti alkuun, kun kolmoselle mentäessä juostiin yhestä polunristeyksestä ohi parisenkymmentä metriä, monta sekuntia meni siis hukkaan! Ou nou! Ekan lenkin puoleenväliin rastille 53 päästiin tunnin kevyen kenttähölkän jälkeen. Tunnelmat oli loistavat, enää vain ainoastaan neljä tuntia jäljellä, ei siis juur mittää!

TOINEN JA KOLMAS TUNTI

Rastilta 53 matkaseuraksi lyöttäytyi naispari, jonka kanssa matkaa taitettiin kolmisen rastiväliä. Rastille 45 reitinvalinnat erosivat, kun me itsemme suunnistajiksi tuntien otettii metsäisempi ja suoraviivaisempi reitinvalinta, joka seurauksena päästiin heitä huimat 100m edelle. Rastilla konkkaronkka oli taas kasassa, mutta sitten lähettiin eri rasteille. Meillä oli edessä kevyet 4,5 km tiejuoksua, muutama rasti poimittiin siinä lomassa. No onneksi sen jälkeen sai jo vähän suunnistaakin. Rasti 54 aiheutti hämmennystä puuttuvalla leimasimella, mutta hetken ihmettelyn jälkeen todettiin vaan et ollaan oikeessa paikassa kun lippuki kerran on ja jatkettiin matkaa. Rasti 48, joka sijaitsi täysin vastakkaisessa päässä kilpailualuetta kun aiemmin mainittu rasti 53, saavutettiin ajassa 2.59.54. Nyt fiilikset jo kääntyi vähän siihen suuntaan että vielä kaksi tuntia olis aikaa…

Neljäs TUNTI

Huomattiin et ollaan omaa aikataulua edellä, ja päätettiin lähteä hakemaan rastia 43, joka ei ollut suunnitelmissa. Rastilta 43 erkanivat sitten tiet miesporukan kanssa, jonka kanssa oltiin menty kissaa ja hiirtä jo tunnin ajan – tosin vain hetkeksi. Puolta tuntia myöhemmin rastilla 42 kohdattiin jälleen, mutta siinä välissä he olivat hakeneet rastin 51 ja me rastin 50, auts ku tuli piste turpiin! Sitte olikin edessä kisan jäätävin valinta: hakeako rasti 36 vai ei? Jätettiin hakematta, koska jaloissa alkoi jo tuntua ja ajatus aikasakosta ei mieltä houkuttanut.(Maalissa huomattiin et oltais hyvin keritty hakee nro 36 ko oltais tehty se mennessä kaks tuntia aiemmin!) Lähdettiin siis painamaan harjua alas tielle kohti kahta viimeistä rastia. Siinä tiellä Rikun jalat meinas sanoo sopimuksen irti, piti siis siirtyä kävelyyn jaksettuamme hölkötellä nelisen tuntia. Otettiin alle tien vierestä pikkupolulta hieman pehmeempää alustaa et saatiin polvet tokenemaan.

VIIDES TUNTI

Emittiä oli tähän asti kantanut Riku, kun molempien ei ollut ihan rastilla saakka aina tarvinnut käydä (säännöt sanoo et 20m etäisyys rastiin on oltava molemmilla). Emitinkantovastuu siirtyi siis Sannalle. Sannan kirjaimellisesti uidessa leimaamaan tokavikalle Riku venytteli jalkojaan polulla. Viimeisellä rastilla todettiin et ei oo mikää kiire maaliin ku ei jalkojen pyynnöstä lähdetty hakemaan enää rastia 32, vaikka se mieltä kutkuttelikin. Maaliin käveltiin rauhallisissa tunnelmissa siedettävän rajamailla olevaa kipua tuntien (Sanna ei tosin olis saanu lainkaan vaihtaa kävelyyn, koska se teki pirusti kipeempää ku juoksu). Maaliin tallusteltiin ajassa 4.34.40.

LOPPUTULOS

4 tuntia 34 minuuttia 40 sekuntia, 21/25 rastia, 923/1075 pistettä, noin 31 kilsaa, sijoitus 12/37, kaks parii kipeitä jalkoja, muutama rakko, iloinen mieli ja hyvä reeni.

Riku ja Sanna

ps. Pääotsikko toimituksen =)