Suunnistettiin.

Suunnistettiin..

Suunnistettiin...

Ihailtiin kauniita maaseudun nähtävyyksiä.

Katottiin Olyympialaisia

Suunnistettiin?

Ja enne kaikkea syötiin mustikoita,  ja PALJON.

K-P

Ja niin on takana fin5-kisaviikko. Väsymys ei loppuviikosta mihinkään kadonnut ja juoksu oli täyttä tuskaa. Viikosta selvittiin kuitenkin kunnialla eikä täyttä notkahdusta tullut kuin viimeisenä päivänä. Hauskaa kuitenkin  oli ja toivottavasti alkaa juoksu tästä kulkemaan :).

Viime kirjoituksessa keskityttiin enemmän minun suorituksiini, joten ehkä nyt on aika katsoa miten muilla uroskarhuilla viikko on sujunut. Uroskarhu Hermannin viikko oli kaksijakoinen: juoksu kulki välillä todella hyvinkin, mutta rastit ja erityisesti suunta olivat välillä hukassa. Onneksi saatiin Hermannillekin ostettua kompassi, mies kun ei ennen ole moista välinettä tohtinut käyttää, ehkä suunnistus alkaa kompassin avulla nyt sitten sujumaan.

Uroskarhu Petjalla oli ennen finille tuloa "kova" kainuunrastiviikko takana ja se ehkä näkyi myös tuloksissa.  Petja onnistui kuitenkin viimeisenä päivänä puristamaan ohi minusta lopputuloksissa, kun oma suoritukseni meni parin pahan pummin jälkeen retkeilyksi. Lopputulokset olivat silti kaikilla melko heikot, joten uutta nousua lähdetäänkin hakemaan kovista yhteisreeneistä.

Nuorten Uroskarhujen seuraava kova paikka tuleekin olemaan elokuun alussa Ruotsissa kisattavassa nuorten tiomillassa eli tuttavammin Ungissa. Joukkueeseen on saatu muutama vahvistus Ulvilastakin ja tällä yhteisjoukkueella lähdetäänkin hakemaan kovia sijoituksia.

Kohti uusia tuulia  K-P

Väsyttää... Se on ainoa sana millä voi kuvata tunnelmaa fin5-suunnistusviikon välipäivänä. Takana on kaksi rankkaa kisaa ja edessä kolme todennäköisesti vielä kovempaa. Liekö syynä huonokunto vai liiallinen rasitus, mutta kisaviikon alkupuolisko on vieny itseltäni jo kaikki voimat ja välipäivä tuli enemmän kuin tarpeeseen. Lepoa, lepoa ja lepoa... Siinä on resepti, jolla haetaan loppuviikolle vähintäänkin kohtuullisia suunnistussuorituksia.

Fin5-viikon ensimmäinen kisa oli keskimatka ja haastetta riitti heti alusta asti kun ratamestari tarjosi jo ensimmäisellä välillä haastavan avokalliorinne rastin. Vauhtia pois ja tarkkuutta peliin ja rasti löytyikin melko sujuvasti. Kaiken kaikkiaan rata tarjosi muutamia haastavia rastipisteitä ja vastapainona kovaa juoksuvoimaa. Virheet onnistuin melkolailla välttämään, mutta juoksu ei kulkenut mihinkään.

Toisena kisapäivänä oli vuorossa pitkämatka ja rata oli tyyliltään melko samanlainen kuin keskimatka. Samansuuntaiset rastivälit tuottivat itselleni ongelmia ja parin minuutin koukku tuli tehtyä kun käytiin ensin väärällä omalla rastilla. Pääasiassa kuitenkin juoksu ei vieläkään kulkenut ja eroa kärkeen tuli aivan liikaa ajatellen tavoitetta takaa-ajoon johon pääsee puolituntia kärjelle hävinneenä. Itselläni eroa kärkeen kun on jo reilu 28min. Loppuviikolla yritetään kuitenkin, jos ei muuta niin saada juoksu vihdoin kulkemaan.

Taistelemassa Jurvan Pässilässä ja loppuviikosta Teuvalla ovat Uroskarhuista K-P, Hermanni ja Petja. Uroskarhu Heikki unohti ilmoittautua kisoihin joten hän seuraa kisoja kuntosarjalaisena.

Jos joku ihmettelee miksi tekstejä on nyt tullut niin harvakseltaan kesänaikana, niin sehän johtuu tietenkin siitä, että kaikki Uroskarhut ovat harjoittelemassa eivätkä ehdi aina kirjoittelemaan. Uroskarhujen kevätmestaruus kisoissa sitten nähdään kenen treenaus on onnistunut parhaiten. Onhan siinä välissä tietysti jotain pikku kisoja kuten SM:ät, mutta mitäs me niistä :)

Pässilästä poistuttiin ja Teuvalla tavataan! K-P