tiistai 20. toukokuuta 2008
Juu eli tovi kerinny menee ja tapahtuu kaikelaista mukavaa! Alotetaa lyhyesti Liedo leirist joka pidettiin Parmaharjul huhtikuu eka viikoloppu. Muisti pätkii sen verra et porukkaa oli n. 10- 15 leirin aikana mutta väkikin vaihteli vähän väliä. Uroot oli edustettuna koko leirin aikana kahdella(+ kansun mies) ja oma "veteraani"sarjalainen. Lisäksi miespuolisia kävi leirillä viisi kipaletta. Ruokahuolto pelas jälleen kerran täydellisesti, kiitos Seijan!( toivottavasti nimi on oikein eikä tule sanomista =) ). Treenit oli loistavia ja monipuolisia (JA VAIKEITA) josta saamme kiittää ainakin Jauskaa ja jotakuta parmalaista jonka nimeä ei enää pysty muistamaan. Maastossa kävi välillä mielessä että ihme et varsinaissuomalaiset pärjää, loistavat maastot! Kiva leiri ja anto luottamusta siihen että tästä jatketaa! (Tytöt tarttee viel jotenki koulii ettei taas joudu kasa alimmaiseks) =) Seuraavana lauantaina oli omalta osalta melkose mielenkiintone KYV jota jaksas pahemmi muistella mutta... Eli joukkue oli jo kasassa ja pe iltana sai todeta et käydää ny yksi alottaas ja sit voi lähtee kotii. Tämä johtuen sairastapauksesta. No kokemusta tuli alottamisesta ja pimees oli kiva painaa mut ku ei jaksa ja keskittymine oli taas vaihteeks josai muual ku piti ni menihä se iha lapasteluks. No onneks ei ollu ketää jatkamas, olis voinu tul kylmä odotelles. Positiivista oli huomata et välis sujuu mut se sata keskittymine täytys viä löytyy jostai ja lisää treenii tietysti. 10-MILA Sitte saaki jo siirtyy kevää kohokohtaa! Eli päätettii Riku kans jo viime vuode puolel et naapurii lähetää oli mikä oli. Eli sitte vaa raapii miehii kokoo ja hyvihä ne sit loppuje lopuks löyty. Kaks miestä kyl ei ollu RasKalaisii mut entisiä sellasia et kaikki oli siltä osi kunnos ja fiilis korkeella! Pieni mutka meinas tulla ku paria päivää enne reissua tuli ei-toivottu puhelu: mies kipeenä, eikä varamiestä! "Lievän" kiroilun jälkeen alko juoksijan metsästys joka käänty onnellisesti varanaisen löytymiseen jo samana iltana, kiitos Matu! La-aamuna lähettii varhain kahden Toyotan turvin kohti turkua ja laivassa käytiin keskustelua kuka alottaa, koska viisaina joukkuueenjohtajina päätettiin kertoa vasta matkalla et alottaja ei päässykkää tulee. No hyvihä se sitte meni ku joukkuuee nuorin (ja jos ei kova kuntosin ni ainaki melkei) päätti tarttuu haasteesee piene suostuttelu jälkee. Nii ja syötii muute hyvi! Kisapaikalle lähettii navigaattorin "opastamana". Pummeja tuli ja naviauto teki onneks sen isomman =) (no se **ttuilu kuittaantu sitte ku lähettii satamaa). Mut oliha se hyvä et ne pummit tehtii autolla eikä kisassa. Kisapaikan ja seurateltan löydyttyä oli aika mahtava fiilis ku kuuli naisten pärjännee, mahtaavaa tytöt!! Naisten palkintojejao jälkee saatiinki sit keskittyy pistää nuorta miestä mettää! Hirveet täpistelyt ainaki allekirjottaneella(oliha tää eka tiomila, vissii jollekulle muulleki), Jukkis vaikutti rauhalliselta, ja hyvä niin. Starti jälkee syömää ja sitte kattoo varvausta: "onks toi kärki" "vissii" "ei kai, meneepä ne hiljaa"(juu oli melkone ylämäki jonka jälkeepäi tajus(katelttii vähä kaukaa ensi)) "onkoha Jukkis menny jo ku noi menee kyl aika hyvää vauhtii, kyl se varmaa kärki oli". Jukkis paukutti menee hyvää vauhtii ja mietittii vaa et mitäköhä se o jääny. Sitte kuuluu jostai et "åtta äfter". Vähä loksahti et sällihä vetää hyvi! Ekas vaihdos vartti kärkee, sijotus pääl parisada ja järjestäjie ihanneajas oli melkose hyvä fiilis. Markku jätti onneks ne pitkätkalsarit telttaa ku lähti toist osuut viemää, oli melko lämmi yö. Tokaa vaihtoo noin samoilta sijoilta ja omaa aikatauluu oltii edel jo puolise tuntii. Teppo kolmannella ja kuulumiset teltassa viestitti hyvää, aikatauluu paljo edellä. Sitte pääsi Timo irti jolle sisko piti illalla "puhuttelun" ja lampunkäytön oppitunnin joka päätty:"nii ja pohjone o tuolla" =) Joukkuueenjohtajat oli hyvi laskenu ku kaikki paukutti alle tavottee, 16.5 kilsalla n. 25 minsaa kärkee oli taas komiaa kuunneltavaa. Tappi seuraavalla veti taas hyvi vaikka ite tyytyväine ei ollukkaa. Jari veti kympin suunniteltuu tavotteesee vaikka tyytymättömyyttä kulkuun oliki. Riku "Räikköne" (toinen joukkueenjohtaja) lähti intoo piukas ja hyvihä se veti taas kerra vaiks loppusuora leveys ei meinannukkaa välil riittää =) Ite pääsi lähtee samal ku kiihkee loppukiri oli tulos maalii. No ei muuta ku hirveellä fiiliksellä mettää ja hyvi meni ykköselle, sitte huono reiti valinta, yhellä välillä sekä huono reitivalinta että toteutus ja yli sekä ohi. Loppu turha varmistelle ja hirveitte kannustuste siivittämän loppu"suoraa"(puolen kilsaa) nii paljo ku pääsi. Onneks Matu oli opastamas oikeelle kartalle. Matu täytti paikkansa varanaisena vaikka ei ihan tyytyväine tainnut ollakkaa omaa suorituksee. Lyhyet pätkät meni kuitenki taas joukkueejohtajie laskuihi sopivasti ja allekki. Nipa pääsi noin puoltoista tuntii enne yhteislähtöö mettää ja edessä koitti vaatimattomat 17.5 kilsaa. Pauke kävi viihdyttämäs porukkaa ku Nipa laitto ittees kuntoo: "vedät sit tommose sumopainija tuka oikee". Oli taas mies kunnos, sijoja parikyt ylöspäi ja joukkuee sijotus alle kahdesada: 194! Kyl oli mahtava saavutus ku päästii pitkäst aikaa Tiomilaa ja joukkuuee puheista päätelle:"NÄITÄ LISÄÄ!" Reissu meni siis kaikinpuolin mukavasti näin ensikertalaisten järjestämänä ja löytyhä se satamaki lopulta. Iso KIITOS kaikille mukana olleille ja eiköhä me Riku kans näitä hommii jakseta vetää et saadaa hommat jatkumaa. Sitte vielä Finnspring viesti tosi lyhyesti: Peku saatii alottaa ja ilma pummeja hyvä suoritus . Riku jatko samoilla linjoilla ja meikäläisestä ei puhuta muuta ku voitinpa ees loppukiri! Eli Rastikarhuje mieste toimintaki ollaa saatu taas jotenki käyntii ja näillä sivuilla yritetään pitää puuhasteluista kirjaa. (Kunha mä jaksa ja kerkee) Partiopronssi o muute ainaki puolustettavan! -Tumppi ps. jos jostai jotai huomautettavaa tai muuta ni yhteyttä vaa!

Uroskarhut

Uroskarhut

About

"Uroskarhut on vuonna 2008 perustettu rastikarhujen miesten edustusryhmä. Mottona miehillä toimii: "Hauskaa suunnistaen", jota toteutetaan mitä moninaisimmin tavoin." Tämä oli toiminta-ajatus ryhmän perustamiseen. Nykyisellään Uroskarhut on aikalailla irtautunut Rastikarhuista, koska suurin osa on joko lopettanut kilpasuunnistamisen tai vaihtanut seuraa. Nykyisellään Uroskarhut on Uroskarhut ry, joka vieläkin touhuu ihan omiaan mitä moninaisimmin tavoin, mutta yhdistyksen perustamisen pääajatus oli multisport tominnan tukeminen sekalaisen seurakuntamme jäsenille. Ja kuten tässä on huomattu, kaikki urheilu käy!

Instagram

Sisällön tarjoaa Blogger.

Archives

Lukijat