maanantai 17. kesäkuuta 2013
Edellisessä tekstissä oli odotuksen tunnelmaa. Nyt odotukset on odotettu ja suorituksetkin on suoritettu. On jälkianalyysin ja yhteenvedon paikka.

Jukola tunnelmiin päästiin jo hyvin automatkalla kun kuunneltiin autosta kisabiisejä ja vuoden 2013 uusimpia kesäbiisejä. Viimeistään Orituvan ABC:lla alkoi tuntua se sama kihelmöivä jännitys kuin edellisinä vuosinakin kun tuli veikkauspöydän ääressä pistettyä veikkausta sisään. Orituvalta lähdetiin ajelemaan vielä viimeisiä kilometrejä kohti kisapaikkaa, mutta samalla kuutiin viestien välityksellä muilta, kuinka autot joutuivat odottamaan ja parkkipaikoilta oli kävelymatkaa. Eipä meillä silti hätää sillä olimme varanneet Hiisin-siivellä itsellemme Asukaspaikoitus-lapun, jolla pääsi, ainakin järjestän mukaan, ilmeisesti mihin vaan. Hiisillähän oli varattu majoituspaikka aivan kisakeskuksen vierestä. Uroskarhut eivät kuitenkaan tähän pelleilyyn enempää lähteneet vaan hakivat maanläheisempää lähestymistapaa telttamajoituksesta.

Kun teltta oli saatu pystyyn ja seuratelttapaikka katsastettua oli aika käydä vilkaisemassa miten naisten viesti pääsi vauhtiinsa. Alkuun kyllä tuntui, ettei mistään löytyisi hyvää katselupaikkaa lähdölle, mutta Holmberin opastuksella saatin melkein eturivin paikat.  Naisten viesti tuli seurailtua vähän sivu silmällä samalla kun kisapaikka tuli katsastettua. Sen verran tuli seurailtua, että viestin voitti Tanskalaiset joista Idan nimikirjoituskin löytyy Mästare paidasta. Jollei Saari olisi unohtanut paitaa kotiin olisi pitänyt hakea koko joukkueelta nimikirjoitukset siihen, mutta nyt se jää ensi vuoteen. Rastikarhujen naisten viestissä oli epäonnea sillä Kopran Anu loukkasi jalkaansa, mutta jääpähän ensi vuoteen taas tavoiteltavaa.

Naisten viestin jälkeen oli aika aloittaa valmistautumiset pikku hiljaa kilpailusuoritukseen. Pienet päikkärit illalla oli paikallaan, jotta yöllä jaksaisi valvoa ja suoriutua omasta urakasta. Jukolan lähtöä varten käytiin varaamassa paikat melkein tunti aikaisemmin, jotta päästiin ihan eturiviin kokemaan sitä tunnelmaa, kun joku veteli pelotteluvetoja aidan viertä pitkin. Kannustus omia rastikarhulaisia kohtaan oli ainakin hyvää tässä kohtaa kilpailua. Tumpin verryttelyn seuraamisen lisäksi hilpeyttä herätti OK Linneen Star Wars aiheinen asua. Liekö ollut polttariasua vai halusiko kaveri vain hämätä muita, mutta täytyisi joskus tuloslistalta selvitellä miten kaverille kävi. Jukola on oikestaan kyllä ihanne polttaripaikka suunnistajalle.

Avausosuuden taiston vei, ehkä vähän odotetustikin ykösen Tsaari. Veikkauksissa kovat kertoimet saanu Tumppee juuttui avausosuudella ilmeisesti sen verran koviin tappeluihin ettei edes miehen pitkät kädet yltäneet rastipukille. Myös Saari oli ilmeisti tehnyt pientä virhettä loppumatkasta, mutta lähetti kuitenkin kakkososuudelle Holmberin ihan kohtuullisella sijalla 288.

Alustavissa arvioissa ainakin itselleni vastakohtienmies oli ehkä epävarmin lenkki ykkösjoukkueessa, mutta luottoa löytyi kyllä siihen, että Eetu pystyisi huippujuoksun tullen tykittelemään kovaa. Nyt ei nähty tykkijuoksua, mutta ei kyllä sitä pelättyä notkahdustakaan vaan Eetu hoiteli oman osuutensa vallan mallikkaasti. Vaihtopaikalta seurailtuna ainakin näytti, että eetu rupesi jättämään kakkosjoukkueen Pöystin Tapiota, joka tiedettiin joukkueensa kovimmaksi lenkiksi. Todellisuudessa Tapio oli juossut vanhingossa kolmanne osuuden radan, mutta oli silläkin radalla tykitellyt huippuvauhtia. Kuitenkin ykkönen oli edellä kakkosta vaihdossa jo selvästi. Näytti siltä että seniorit+pari junnua kaatuisivat heti alkuunsa.

Sitten oli oman osuuteni aika. Vihdoinkin. Vaihtopaikalla oli ollut melko kylmä. Olihan ollut yön kylmimpiä hetkiä ennen auringon nousua ja olin unohtanut takkini seurateltalle. No onneksi tuli ainakin verkkailtua, jotta pysyi lämpimänä. Alkuun oli tavoitteena lähteä rauhassa, olihan tiedossa että edessä oli pitkä osuus, eikä alun kankailla kannattanut juosta itseään heti puhki. Alku lähtikin yllättävänkin hyvin rullaamaan ja ensimmäiset rastit vain putkahtivat eteen kun juoksi letkojen perässä ja välillä luki karttaa. Ensimmäisetä todelliset suunnistustehtävät alkoivat kun päästin 6. rastin jälkeen kiipeämään 7. rastin mäkeen. Mäen alla tuntui vielä siltä, että heittämällähän tästä mennään ylös ja siinä vaiheessa kun letka alkoi kävellä ajattelin, että äh ihan turhaa mutta mennään nyt perässä. Mäki oli silti yllättävänkin pitkä ja ylhäällä tuntui jo hapot jaloissa. Ehkä päähänkin oli eksynyt muutama pisara sillä pikku puolen minuutin koukku mäen päällä aiheutti sen että tipuin letkasta. Seuraavalle välille tuli sitten tehtyä taas ihan oma reitinvalinta vasemman kautta. Olihan sieltä muutaman juoksija ennenkin juossut ja ura oli hyvä, mutta kun edellä oleva letka ja takana tulleet lähtivät toista kautta tuli yksin juostuna jäätyä jälkeen. Sitten 13. rastille asti tuli juostua muutaman samanosuuden kaverin kanssa sopivaa vauhtia ja ilman virheitä. Tehonsekoitin hajonnan alueella kavereille osua sitten eri hajonnat ja lähdin toteuttamaan omaa suoritustani. Olin ehtinyt screeniltä seurata miten kärki otti rasteja tehosekoittimessa ja pohtinut, että tässä ei parane ottaa turhia riskejä ja hidastin vauhtia sopivasti. Rastit tulivat kuitenkin hyvin vastaan eikä virheitä syntynyt. 18-19. välillä sen sijaan otin huonon reitinvalinnan kun lähdin "kiertämään" mäkeä vasemman kautta. Todellisuudessa mäen jouduin kuitenkin lopulta kiipeämään ylös ja matkaa tuli enemmän, joten tuntui ainakin itsestä, ettei tämä reitinvalinta voinut olla nopein. 19-22. rastivälit sujuivat taas ihan sopivasti kunnialla ja juomapaikalla tuli välillä otettua vähän geeliäkin, jotteivat energiat loppuisi niinkuin joskus ennenkin on käynyt. Pitkälle välille 22-23. ei ollu reitinvalintaa heti valmiina, joten lähdin peesaamaan letkaa, joka lähti suoraan läpi. Tipuin letkasta mutta sain toisen kiinni ja loppumatkasta johdin vielä omaksi yllätykseksinikin yhtä letkaa rastille. Sitten piti olla rentoa luukuttelua loppuun asti, mutta 25-26. välillä tuli tyhmä virhe kun en huomannut kääntyä omalle rastille menevälle suunnistajauralle vaan jatkoin eteenpäin ohi rastista. Vasta kun edessä ollut tie alkoi tulla näkyviin  tajusin, että nyt oltiin menty pitkäksi. Seuraavat moottoriradan rastit otin tarkasti, sillä olin kuullut että alueella oli tehty aiemmin virheitä, mutta mielestäni se oli todella helppoa. Ehkä apuna oli jo melko valoisaksi muuttunut aamu. Tässä vaiheessa sammutin lampun. Loppu tultiin sitten juosten, mikä kintuista irtosi, mutta tässä vaiheessa se einää ollut hirveästi ja energiat oliva aivan lopussa, mutta kun ajatteli positiivisia asioita sai virtaa vielä pieneen loppukiriinkin. Lopputuloksena osuudella oli 39. sijan tiputus ja osuusssija 517. Ihan OK suoritus ekaksi pitkäksi yöksi ja taakse jäi "reilusti" pitkän yön mestari Hegu joka hävisi rapiat 50s.

Suorituksen jälkeen tuli kiirehdittyä suihkuun ja saunaan ennen kuin yön kylmyys iskisi suorituksen jälkeen, mutta kyllähän se sitten lopulta iskin ja meni saunankin jälkeen monta tuntia ennen kuin eli elimistö alkoi palautua ja ruokaa sai kunnolla alas,

Seuraavan osuuden Sunde ei onnistunut nytkään viestissä, sen verran koville oli aiemmat sairastelut ottaneet. Nyt ei kuitenkaan nähty yhtä pahaa notkahdusta ja takapakkia sijoissa tuli vain  4. Sen sijana kakkosjoukkueen Juti rillassi hiilet kuumina ja pisteli osuuden Sundea 4min kovemmin. Vaikka kakkosjoukkue oli tässä vaiheessa hylätty ei keskinäistä kilpailua oltu unohdettu.

Viimeistään viitososuudella keskinäinen kilpailu kuintenkin ratkesi kun Hermanni tipuuteli osuuden aikaa 47.44 ollen osuuden sijaluvulla 127. Nostoa kokonaistulokseen tuli 60 sijaa ja sija tällä hetkellä 275. eli selvästi parantamasta edellis vuoden sijoitusta.Jaggekaan ei vetänyt yhtään hassummin kutososuutta ja otti vielä pois 10 sijaa.

Ankkuriosuuden puolivälissä näytti todella hyvältä kun petja oli nostanut tuostakin vielä kymmenisen sijaa, mutta loppumatkasta tapahtui sen verran notkahtamista että loppullinen sijoitus oli 283. Vaikka valitsjoilta en olekkaan vielä kysynyt olivatko he tyytyväisiä sijoitukseen voin ainakin oman arvioini perusteella sanoa, että onnistuimme tänä vuonna paljon paremminen kuin viime. Vaikka parantamisen varaa jäi kaikilla osa-alueilla ei  ole mahdotonta ettei ensi vuonna taisteltaisi jo alle 200 sijoista. Siihen ainakin tähdätään.

Alun veikkauksista vielä sen verra että ei tullut miljonäärejä eikä edes senttinäärejä, Mutta loppujen lopuksi eihän sillä rahalla mitään tee, ihan turhaa semmone.

Tuloksia:
Rastikarhut 1
Rastikarhut 2

Kuvia ja reittipiirroksia tulossa hieman myöhemmin... :)



K-P Seppänen

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Uroskarhut

Uroskarhut

About

"Uroskarhut on vuonna 2008 perustettu rastikarhujen miesten edustusryhmä. Mottona miehillä toimii: "Hauskaa suunnistaen", jota toteutetaan mitä moninaisimmin tavoin." Tämä oli toiminta-ajatus ryhmän perustamiseen. Nykyisellään Uroskarhut on aikalailla irtautunut Rastikarhuista, koska suurin osa on joko lopettanut kilpasuunnistamisen tai vaihtanut seuraa. Nykyisellään Uroskarhut on Uroskarhut ry, joka vieläkin touhuu ihan omiaan mitä moninaisimmin tavoin, mutta yhdistyksen perustamisen pääajatus oli multisport tominnan tukeminen sekalaisen seurakuntamme jäsenille. Ja kuten tässä on huomattu, kaikki urheilu käy!

Instagram

Sisällön tarjoaa Blogger.

Archives

Lukijat