Vanha suomalainen sananlasku: "Minkä matkassa voittaa, sen voimassa häviää"
Uusi uroskarhujen sananlasku: "Minkä matkassa voittaa, sen rahassa häviää"

Päivä 2. Aamuaurinko nousee Lappeenrannan ylle ja Uroskarhut heräävät keskustan kerrostalokaksion nurkista. On kulunut vajaat kymmenen tuntia kun edellinen yritys Vainikkalan asemalla tyssäsi rajavartiostoon, on aika yrittää uudestaan. Aamu alkaakin positiivisella puhelinsoitto rumballa kun jatketaan selvittelyä mahdollisista kulkupeleistä kohti Pietaria. VR:n nettisivut näyttävät tilaa aamun ensimmäiseen junaan, mutta lippuja ei pysty jostain syystä varaamaan. Puhelin kouraan ja pirautus kohti VR:n lippupalvelua. Kymmenenminuutin puhelun jälkeen alkaa tulla jo kiire sillä liput aamun ensimmäiseen junaan kohti Pietaria on hankittu.

Jos matkan suunnitellussa ei osaa käyttää ajankäytön jaloa taitoa on matkaa taitettava tyylillä. Aamu-uniset karhut kömpivätkin uuten rajatarkastukseen tällä kertaa 1.lk liput kourissaan sillä ne sattuivat olemaan ainoat saatavilla olevat. Vainikkalassa ei taida jutun juurta liiemmälti riittää sillä olimme ilmeisesti vielä aamullakin aseman puhutuimmat kaverit. Nyt ei ollut kuitenkaan aikaa fanikuville vaan rajatarkastuksesta läpi, jonka jälkee Allegro alkoikin puksuttaa reilua vauhtia kohti Pietarin seutuvia. Ykkösluokassa on tunnelmaa sillä oma loosi takasi rauhan joka saattoi olla viimeinen lukuaan tämän reissun aikana. Reissu alkoi vihdoin päästä kunnolla vauhtiin.


Pietarissa päätämme kävellä ensimmäiset matkat kaupungilla ja vähän koittaa aistia yleistunnelmaa kaupungista. Joka oli kylmä ja tuulinen, kun lunta satoi ja tuuli toi sen vasten kasvoja. Leuka alhaalla eteenpäin nostamaan rahaa ja kyselemään escape roomista vapaita aikoja. Sellainen saatiin seuraavalle päivällä. Nopeet olutmaistiaiset, lounas ja sitten kävellen etsimään huippuhalpaa hotelliamme. Pienen pyörinnän jälkeen google mapsista katsotun osoitteen perässä, löydämme lopulta kerrostalojen sisäpihalta oven jossa on hotellimme nimi. Kyseessä kuitenkin enemmän hostelli jossa meillä on tilava huone omalla suihkulla ja yleisistä tiloista löytyy kaikki muu tarvittava. Tärkein eli Wifi oli nopea mikä takasi someriippuvaisten viihtyvyyden sen vähän aikaa mitä siellä oleilimme.


Emme kuitenkaan tulleet makoilemaan tänne vaan lähdemme takaisin loskasateeseen tarpomaan, tavoitteena päästä spahan jonka kp bongasi tripadvisorin suosituksista. Spa oli osa hotelli-ravintola kokonaisuutta, ja pääasissa hotellin asiakkaiden käytössä. Pääsimme sinne illan alussa, niin se oli täynnä. Sen konseptiin kuului että siellä oli vain tosirajoitetusta paikkoja alle 20, ja jokainen seurue sain oman pukuhuoneen käyttöön. Meitä ohjeistettiin varaamaan netistä aika huomiselle, jolloin siellä olisi vapaata.

Kokonaisuudessaan siis onnistuneet retket. Olimme kävelleet päivän aikana reippaat 15km kelissä jota Eetu kutsui "pahimmaksi ikinä". Päivän ja illan aikana lunti tuprutti Pietariin reilut 10cm joten #Uroskarhujenkesäleiri17 jäänee vielä odottamaan tuleville reissuille

Tarinan takana KPiste ja Petjapoika