Syksyn Ukm vierähti tosissaan uuden vuoden korvalle asti, mutta se saatiin kuitenkin järjestetyksi. Varsinainen ajatus on Ukm:n järjestämiseksi ollut koko syksyn muhimassa, mutta teot ovat hieman puuttuneet.  Edeltävän viikonlopun Winter Sprint cupissa tehtiin sitten päätös, että Ukm pidetään vuoden viimeisenä viikonloppuna Joutsijärvellä. Kartta oli vuodelta 1986 ja mittakaava n.12 500.

Kilpailua edeltävänä päivänä tilanne oli suorastaan erinomainen, itsensä mukaan ilmoittaneita oli n. 10, mutta mm. vuodenlopun flunssa, pommiin nukkuminen ja muuten vain veltostuminen koituivat osalle kohtaloksi ja he painuivat talviunille ennen aikojaan, joten paikalle vääntäytyi lopulta viisi uroskarhua, mittelemään loppuvuoden tärkeimpään koitokseen. He olivat ratametsuri Riku, Petja, Ville, Juti ja Juho. Paikalle oli myös uskaltautunut pari haastajaa, jotka osallistuivat ns. Open-sarjaan. Rikun oheistuksen mukaan matkan varrella olevasta joesta ei kannattanut koittaa hypätä yli vaan kiertää sillan kautta, vaikka Rikun omien sanojen mukaan Eetu hyppäämistä ja uimista varmaan olisi yrittänytkin. Joulun ajan sateet olivat todellakin nostaneet vesien pinnat ojissa ylös. Joten radasta oli oletettavissa melkoisen kostea, niin kuin kilpailukutsu sitä jo lupailikin.

Lähtö oli jälleen kerran yhteislähtö. Heti ykköselle oli kaksi vaihtoehtoa joko suoraan suon yli tai kiertäen pitkospuita pitkin. Pitkokset eivät kuitenkaan olleet kartassa, joten heti alussa oli mahdollisuus riskin ottoon. Petjan vetämänä letka lähti suoraan suon yli ja vain Riku lähti pitkoksille, mutta kierto osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi. Suolla alkoi porukka hajaantua ja ykkösryhmäksi muodostui Ville, Petja ja Suosmeren kirittäjä V-V. Alun ensimmäiset kolme väliä olivat melko samanlaisia maaston vaihdellessa suosta yksittäisiin mäen harjanteisiin. Kolmosrastia lähestyttäessä omalle kohdalleni osui kunnon kylvyt metsäojassa. Kolmosrastille oli tehty useamman kymmenen hehtaarin aukko, joka helpotti mukavasti rastin löytämistä. Neloselle olikin sitten vuorossa tie juoksua. Tässä kohtaa Petja oli hieman jäänyt, mutta V-V tykitti edellä ja lisäsi vain eroa kun päästiin tielle. Riku oli saanut paikattua pienen virheensä ja oli Petjan takana. Nelos-vitos-väli oli pitkä reitin valintaväli. Itse tein oikean ratkaisun ja lähdin kiertämään vasemmalta. Vitonen löytyi vielä hyvin, ja matkalla kutoselle V-V tuli vastaan kierrettyään pitkän välin tietä pitkin oikealta. Siinä vaiheessa tuli se kuuluisa pieni hyvänolon tunne ja sen seurauksenahan on yleensä virhe. Näin nytkin. Kuudennella rastilla olinkin sitten peräkanaa Petjan ja Rikun kanssa. Petjan huudellessa, että kato kato kukas siinä, kirosin itseäni, että miksi tarvitsi hukata se parin minuutin johto. Tästä sisuuntuneena karistin vielä Petjan seiska-kasi välillä, mutta ysillä oltiin jälleen melkein samaan aikaan, kun lähdin edelliseltä rastilta hieman väärään suuntaan ja tein pienen koukun. Kympille olikin sitten vuorossa polkua eikä Petja saanut eroa kurottua kiinni. Loppukirinä oli vielä nousta joen partaalta ylös Tammen pihamaalle jossa maali odotti. Riku jäi meille sentään juoksu osuudella lopussa ja tuli maaliin kolmantena.

Loppuverryttelynä suoritetun rastien pois haun ja yhden uuden virkistävän suokylvyn jälkeen illan jo hämärtyessä vuorossa oli ansaittu sauna.

Lopputulokset     

1. Ville 55.55

2. Petja 56.08

3. Riku 58.47

4. Konsta 1.33.35

5. Juho 1.33.38

Kilpailun ulkopuolella 

Ville-Veikko 1.10.21

Jari keräilikin jo rasteja pois

Ohessa Petjan reitti, kuvia saadaan ehkä jossain vaiheessa. 

- Ville den nya mästare