Torstaina 1.8 Viiskannan parkkipaikalla oli taas kuhinaa, kun rastikarhulaisia alkoi kertyä paikalle valmiina lähtemään kauan odotetulle Ungin-reissulle. Uroskarhut lähtivät reissuun tosissaan ottamaan revanssia viime vuotisesta Ungista, joka ei mennyt ihan putkeen, kun heti ensimmäisellä osuudella hajosi lamppu ja useampi osuus otti reilusti pummia. Tänä vuonna potentiaalia löytyi todella paljon, mutta kilpailuun lähdettiin silti paineettomassa tilassa. Jopa niin paineettomassa, että yksi uroskarhuista oli unohtanut matkustuslupakirjan kotiin. Turussa laivaan noustessa äkäinen järjestyksenvalvoja alkoi rähisemään laivaan nouseville uroskarhuille mm. henkilöpapereista, laivakorteista ja matkustuslupakirjoista. Koko joukkue saatiin lopulta laivaan soittamalla matkustuslupakirjan unohtaneen vanhemmille ja näin tilanteesta selvittiin ilman suurempia painikohtauksia. Kunnon tankkauksen ja hyvien yöunien jälkeen matka jatkui Ruotsin puolella bussilla kohti Ulricehamnia. Puolen päivän aikoihin Jönköpingissä oli taas tarjolla lisää tankkausta ja pientä shoppailua ostoskeskuksessa. Viimein pitkä bussi matka oli ohi. Saapuessamme Ulricehamniin ilma alkoi olla tukalan kuuma. Viileään lampeen pulahtaminen raikasti kummasti nihkeän bussimatkan jälkeen. Muiden joukkueiden tehdessä verkkalenkkejään, uroskarhut valmistautuivat kilpailuun pelaamalla jalkapalloa, rantalentopalloa ja uimalla.

Illalla kilpailu avattiin, kun 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien sekajoukkueiden ensimmäisen osuuden juoksijat säntäsivät metsään. Rastikarhuilla oli junnujen sarjassa kaksi joukkuetta, näin nuorille ja kokemattomille suunnistajille ei ollut laskettu minkäänlaisia paineita tai odotuksia. Joukkueissa kilpaili myös tulevia uroskarhuja, jotka varmasti laittavat tulevaisuudessa nykyiset uroskarhut tiukkaan paikkaan Mästaruus-kisoissa. Sillä jo 12-vuotiaina junnut pystyivät laittamaan kovan haasteen uroskarhuille, ottamalla viestissä hienon seitsemännen sijan.

Junnujen viestin jälkeen uroskarhut kömpivät telttoihin lepäämään yön ja aamun koitosta varten, vieläkin pureksien juuri heitettyä kovaa haastetta. Aamuyön pikkutunneilla kilpailukeskus alkoi taas kuhisemaan kun 18-vuotiaden viestin lähtöhetki oli käsillä. Auringon nousuun ollessa vielä muutama tunti aikaa, Holmberg ja 66 muuta suunnistajaa päästettiin metsään. Kilpailukeskuksessa jännitettiin, mitä metsässä tapahtuisi viime vuotisen lamppukaaoksen jälkeen. Holmberg suoritti ensimmäisen osuuden kunnialla, saapumalla vaihtoon vain 21 sekuntia kärkeä perässä ja lähettämällä matkaan Sunden. Sunde hoiti osuuden perus varmalla tyylillään ja samalla nostamalla yhden sijan, joka oli tällä hetkellä 15. Allekirjoittanut pääsi metsään viimeiselle yöosuudelle. Matkaa oli 3,89km ja rata oli lähinnä pelkkää polkurallia, jossa työläin homma oli ruotsalaisten natiaisten takana pitäminen. Auringon kajastaessa horisontissa Karpaasi päästettiin irti 4. osuudelle. Karpaasi todisti taas, mistä mies on tehty, nostamalla sijoituksen 7:nneksi.  Viidennelle osuudelle sai laittaa useamman juoksijan, joista vain nopeimman aika huomioitaisiin. Tällä osuudelle oli laitettu Lahnamäki ja Uroskarhujen uusin hankinta, Tommi Kukkula. Soppaa haluttiin vielä hämmentää pelaamalla villikortti ja laittamalla 12-vuotias Pietu aka. Pikku-Juti samalle osuudelle poikien kanssa. Kaikki kolme lähtivät metsään samaan aikaan ja vaihtoon ensimmäisenä saapui Lahnamäki, joka hallitsi kovat paineet ja välttyi Pietun nöyryytykseltä. Pian saapuikin jo Pietu ja hetken kuluttua Kukkula. Roope ja Antti veivät seuraavat kaksi osuutta pitäen 6. sijan. Jännitys maalisuoralla kasvoi, kun joukkue toverit kannustivat omiaan ja vilkuilivat kelloa ja tekivät laskelmia lopputuloksia varten. Kärki oli jo karannut, mutta junnujen haaste oli vielä lyötävissä, jos kaikki menisi nappiin. Jutilla oli taas rilli kuumana, niinkuin Pikku-Veljellään ja hän onnistui nostamaan joukkueen 5:nneksi. Petja suoritti yhdeksännen osuuden kunnialla, saapumalla vaihtoon 6. ja Saari päästettin 10. osuudelle. Lopputuloksia odotellessa kovan jännityksen korvasi hämmennys, kun ruotsalaiset mokasivat karttojen kanssa. 1-6 numeroiduille joukkueille oli painettu väärä kartta ankkuriosuudelle. Kärkijoukkue Helsingin Suunnistajien ankkuri palasi parin kilometrin taivaltamisen jälkeen vaihtamaan karttaa. Osa ankkureista joutui odottamaan kunnollisia karttoja. Saari tuli sekoilun takia toisen maaliin. Ruotsalaisten päätöksen mukaan ankkuriosuus hylättiin ja loppusijoitukset otettiin 9. osuuden mukaan. Saari teki erittäin hienon suorituksen ja antoi kaikkensa ohittaessaan MS Parman viimeisillä sadoilla metreillä. Ilman ruotsalaisten mokaa lopputulos olisi luultavasti ollut sama. (EDIT: Jottei kellekkään kertyisi mielipahaa, selvennettäköön, että vaikka MS Parma/Lounais-Hämeen Rasti ohitettiinkin viimeisellä osuudella Saaren toimesta, oli MS Parma/Lounais-Hämeen Rasti loppusijoituksissa 5. Pihkaniskat/ Keravan Urheilijat/ Tuusulan Voima-Veikot tulivat viimeisellä osuudella ohi, mutta osuus hylättiin, joten kyseinen joukkue oli ruotsalaisten kämmin vuoksi 7. Jos 10. osuus olisi juostu normaalisti, se ei olisi muuttanut Rastikarhujen tulosta, vaan vaihtanut MS Parman/ Lounais-Hämeen Rastin ja Pihkaniskat/ Keravan Urheilijat/ Tuusulan Voima-Veikojen sijoituksia päittäin.) Pitkän aamuyön ja kovan jännittämisen jälkeen junnujen haaste lyötiin ja revanssi viime vuodesta saatiin. Pian palkintojenjaon jälkeen bussimatka kohti Tukholmaa ja Suomea alkoi. Reissu oli sekä junnuilta että nuorilta menestys. Jälkipeliä tullaan kuulemaan varmasti vielä useaan kertaan, ainakin saunailloissa.

Kuvia reissusta pitäisi ilmestyä Raskan kuvagalleriaan. Karttagalleriasta löytää myös muutaman U10mila radan. Tuosta vielä todisteeksi linkki tuloksiin HD12. HD18-sarjan kunnon tulosluetteloa ei ole vielä julkaistu, joten tämä riittäköön: http://obasen.nu/liveresultat/followfull.php?comp=10455&lang=sv#HD18-9

Nyt valmistautumaan pari viikon päästä järjestettävään Nuorten Jukolaan.

Kiitos ja kummarrus.

-Jakke