Nyt kun Lahden hiihtotragediasta alkaa pikkuhiljaa toipumaan ja elämä alkaa taas normalisoitua, voi blogiinkin muistella viikonlopun omia hiihtotreenejä.
Lahden MM-hiihtojen jälkeen heti kovimmat hiihdot käytiin Jämin hiihtopyhätössä ja kuumimmat jälkipelit PSH:n saunassa. Kyseessä on jo perinteeksi muodostunut Rastikarhujen hiihtoleiri Jämillä.
Leiri alkoi perjantaina heti hiihtotreenillä. Jo ensimmäisessä hiihtoreenissä oli aistittavissa lauantaina koittavan hiihtosuunnistusmästaruuskilpailun ja molympialaisten osakilpailu aiheuttama painostus.
Tunnelman virittyneisuuden saattoi aistia hiihtolenkillä yllättävinä välikireinä ja pelotteluvetoina.

Edellisenä viikonloppuna polkaistiin käyntiin uroskarhujen molympialaiset 2017. Kisa tulee kestämään koko 2017 vuoden eri osakilpailuineen ja yhteispisteet ratkaisevat voiton vuoden lopussa. Kilpailuvuosi aloitettiin Porin keskussa hämärissä oloissa pokeri-illan muodossa. Panoksena oli Uroskarhujen pokerimästaruus. Pelin kulusta mainittakoon ainakin KP:n ja Eetun räväkkä aloitus heittämällä ensimmäisten kierrosten aikana all-in. Kp karsiutui ja Eetu korjasi potin, jolla pystyi hissuttelemaan viimeisille kierroksille. Eetu, Riku ja Petja söivät muilta pelimerkkejä tasaisen tappavaan tahtiin. Eetu ja Petja selvisivät finaalikierroksille, ja peli ratkaistiin lopulta jätkähailla ja kakkosparilla Eetun hyväksi.

Molympialaisten toinen osalaji oli lauantain hiihtosuunnistuskilpailu. Kilpailu startattiin PSH:n majan sisältä valkoisen paperin kanssa, johon piti itse piirtää rata ja kartan kohteet joita tunsi tarvitsevansa. Kilpailu alkoi pelonsekaisin tunnelmin ja ensimmäisenä ovesta pihalle säntäsi Ville, Petja ja Pyry. Allekirjoittaneella menivät pasmat sekaisin alun häsellyksessä ja kartta piti varmuuden vuoksi piirtää kahdesti. Piirtämisessä meni aikaa tuhottomasti hukaan ja kaikki kilpailijat ehtivät jo ladulle ennekuin monot olivat jalassa. Kilpailun käänne tapahtui neljännellä rastilla, jota Eetu, Kp, Heikki ja Pyry pummasivat heikosti piirretyn kartan vuoksi.

 Osakilpailu voittaja Villen kommentit kisasta:
"Piirto sujui nopeasti ja pääsin matkaan toisena noin minuutin Petjan jälkeen samalla Pyryn ja Rikun kanssa. Riku hävisi melkoisesti heti monojen laitossa ja Pyry jäi taakse suksien laitossa. Ei muuta kuin täysillä kohti lentokenttää. No karttahan tippui heti alkuunsa parin sadan metrin päästä lähdin sitä hakemaan. Siinä vaiheessa suurin osa kuittasi ohi. Hiihtoputken parkkipaikan hiekalla jäin pääryhmästä jälkeen ja takaa-ajokin muuttui ykkösrastin jälkeen lähinnä eron pitämiseksi saman. Nelosrasti oli kilpailun haastavin ja kärkiryhmä Eetu, K-p, Hegu ja Pyry tekivätkin suuren virheen, joka olisi ollut estettävissä yhden viivan piirrolla karttaan. Pääsin kuittaamaan kärkeen riku melkein kannoilla. Kilpakympin nousu teki tehtävänsä ja loputkin voiman rippeet tuntuivat huvenneen, joten oli aika ottaa sukset pois ja juosta ylös, lopputulos plus miinus nolla. Riku pysyi yhä minuutin päässä. Viides ja kuudes rasti olivat helppoja ja enää edessä oli lasku takaisin majalle. Ja edessä pelkkää mainetta ja kunniaa, sillä myös leiriviesti voitto tuli napattua omalle joukkueelle."

Alhaalla ensimmäisenä alkuperäinen kartta, jonka pohjalta oma kartta tuli piirtää. Alkuperäisen kartan alla kuuden taistelijan luomukset.









Omien kisailujen jälkeen jännitettiin Lahden kisojen naisten skiathlonia. Kovan kannustuksen turvin Krista Pärmäkoski korjasi hopemitalin kotiin ja avasi Suomen mitalitilin. Lahden kisojen jälkeen Jämin hiihtopyhätössä starttasi jo perinteeksi muodostunut leiriviesti. Viestissä oli kuusi osuutta ja lajit olivat hiihto ilman sauvoja, tasatyöntö, ilman oikeaa suksea, ilman vasenta suksea, ilman toista sauvaa ja ankkuriosuudella vapaa hiihtotyyli.


Illan kuntopiirin ja säbäpelien ja saunan jälkeen näkyi koko porukasta kilometrien ja treenituntien rasitus. Sunnuntain viimeiselle pitkälle pk:lle kertyi 27km matkaa. Allekirjoittaneelle kertyi leirin saldoksi 77km ja 9,5h tuntia reeniä. Tästä on hyvä lähteä taas kohti uusi haasteita.

Loppuun vielä molympiavuoden tämän hetkinen tilanne.




-Jakke

Kun alunperin lähdettiin suunnittelemaan tapahtumaa josta myöhemmin muotui Puuvilla Challenge yhtenä tärkeänä pohdittavana kysymyksenä oli: Mikä tekee siitä meidänlaisen, erilaisen, kuin muut tapahtumat?

Vastaus kysymykseen rakentui hyvin pitkälti siihen että halusimme tehdä tapahtuman sellaisen tapahtuman kaikille johon itse haluasimme osallistua. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita? No, ehkä osuus siitäkin, mutta ennen kaikkea halusimme tehdä tapahtuman jossa jokainen pääsee kokeilemaan suunnistusta uudessa, mutta tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Halusimme alusta asti että kynnys osallistua on mahdollisimman pieni. Tämä oli esimerkiksi pääsyy sille miksi emme ota ennakkoilmoittautumisia vaan vasta kisapäivän aamuna voi päättää ottaakko haasteen vastaan.

Puuvillan kauppakeskus koostuu eritasoista joita yhdistää portaat, liukutasot, liukuportaat sekä hissi. Olimme toisen kysymyksen edessä: Mitä tehdä näille elementeille joista ainoastaan portaat ovat stabiileja muiden olessa suhteellisen jatkuvassa liikkeessä? Vastaus kysymykseen kaksi ratkaisu myös ongelman kohdassa yksi. Suunistuskilpailuissa perustehtävänä on kartan avulla päästä paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti. Mielestämme on siinä kohtaa hieman epärelevanttia vaatia miten paikasta A paikkaan B pääsee. Tästä syystä päädyimme seuraavanlaiseen lopputulokseen kaikkia (portaat, liukutasot, liukuportaat ja hissi) saa käyttää oman mielen mukaan, turvallisuustekijät huomioiden.

Ota haaste vastaan ja tule selvittämään kumpi on Sinun valintasi. Hissi vai portaat?

Makustelupala kartasta

Eikös tuo suunnistuskin oo vähän tollasta aarteenetsintää, hä?

Kuva: @OrienteeringMemes Facebook

Monen mielestä suunnistus sitä kun kura lentää ja rapa roiskuu

Kuva: @OrienteeringMemes Facebook

Jotta mikä ihme se sellanen sisäsuunnistus sitte o?

Idea tasolla sisäsuunnistustapahtuma Puuvillan-kauppakeskukseen on pyörinyt jo useamman vuoden ajan ilmoilla, mutta nyt on koittanut aika toimia ja tarttua haasteeseen. Tapahtuman aikaan saamiseksi tarvitaan vahvoja yhteistyökumppaneita ja kun Puuvilla-kauppakeskus tarttui asettamaamme haasteeseen positiivisesti oli aika laittaa järjestelyt pyörimään.

Tällä hetkellä kun tapahtumaan on aikaa T-46päivää ollaan tilanteessa jossa visio tapahtuman rakenteesta ja kulusta on selkeä, mutta käytännössä järjestelypalapeli täytyy vielä näistä erillisistä palasista koota yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tapahtuman visio:

Haastaa ihmisiä kokeilemaan jotain uutta ja elämyksellistä helposti lähestyttävässä ympäristössä

Kuten jo tapahtuman visiosta käy ilmi, tarkoituksena ei ole tehdä tapahtumaa pelkästään suunnistaville pihkaniskoille vaan tarkoituksena on tarjota jotain uutta kokeiltavaa kaikille taustasta riippumatta. Kauppakeskus miljöönä on viime vuosikymmeninä tullut vahvasti isommaksi osaksi yhteiskuntamme elämää, mutta nyt haluamme rikkoa vähän rajoja tuoda kauppakeskusta esille hieman erilaisesta näkökulmasta.



Tästä alkaa virallisesti polku kohti Puuvilla Challenge 2017 - kilpailua. Seuraamalla Uroskarhujen blogia pysyt kärryillä tapahtuman järjestelyistä ja tulet näkemään miten rakennetaan ennennäkemätön tapahtuma tammikuun 22. Puuvillan Kauppakeskukseen.



Järjestelyorganisaatioporukkaryhmäjoukko

Ymmärtääksemme mikä on paljukärry, meidän täytynee ensiksi selventää ylipäätään mikä on palju. Wikipedia kuvaa sitä seuraavasti.
Tästä eteenpäin vietynä voidaankin vetää johtopäätös että paljukärry on kyseisen kaltainen hökötys kärryn, useimmiten normaalin peräkärryn, päälle rakennettu laitos.

Uroskarhut ja paljukärry aloittivat sopusuhtaisen yhteiselonsa ajatuksen muodossa vuoden 2014 syysmestaruuskisojen parissa http://rastikarhumiehet.blogspot.fi/2014/11/syksyiset-mastaruuskisat.html. Liekö porukka ollut täpinöissään Petjan toisesta mästaruudesta tai Noormarkunjoen kylmä vesi sekoittanut päät, mutta yhteistuumin päätettiin lähteä Paljukärryn rakennusprojektiin.

Kokemusta rakennusprojektiin osallistuneilla paljukärryn rakentelusta ei aikaisemmin liiemmälti ollut, mutta tämä korvattiin silmiin pistävällä innokkuudella. Innokkuudesta kertoi se että rakennuspuuhiin päästiiin vasta puolen vuoden päästä ideasta.Vaikka innokuutta oli runsaasti, päästiin itse rakennusprojektiin puolen vuoden päästä ajatuksesta. Syy tähän puolen vuoden ajatustaukoon löytyy tavaroiden hankinnasta sillä paljualtaan, kamiinan, puutavaran ja itse peräkärryn hankkiminen oli yllättävän pitkä prosessi.

Onneksi projekti ei ollut jäniksen selässä mutta tavoitteena oli kuitenkin saada palju lämpimäksi juhannuslöylyjen yhteyteen. Vaikka projekti eteni viikonloppukerrallaan hyvää vauhtia ei tavoitteeseen aivan päästy ja palju valmistui vasta hieman juhannuksen jälkeen.

Nyt rakkenusprojektin valmistumisesta alkaa olla jo pari puolitoista vuotta aikaa, mutta silti nikkaroitavaa ja paranneltavaa löytyy koko ajan lisää. Palju alkaa kuitenkin olemaan siinä kunnossa että sitä sopii alkaa muillekin esittelemään. Tätä myöten vasta perustettu Uroskarhut ry aloittikin ensimmäisenä toimintanaan paljukärryn vuokraustoiminnan. Lisää infoa kärryn vuokraamisesta http://rastikarhumiehet.blogspot.fi/p/paljukarry.html